maanantai 11. kesäkuuta 2012

Ensimmäinen triathlon, Moab 8.6.2012.


Ugh!

Valtakunnassa kaikki hyvin!

Reilun kahden kuukauden odotus päättyi, kun tavaramme saapuivat viimein 23.5.
Tavarat ovat jo pikku hiljaa löytäneet suurinpiirtein paikkansa. Vielä on kuitenkin vähän laittamista.
Tähän asti pärjäsimme yhdellä katilalla ja neljän hengen astiastolla. Nyt sitten tuli 8 pahvilaatikollista tavaraa keittiöön. Onkohan jotain ylimääräistä….

Ensimmäiset vieraat saapuivat Suomesta, kun Raisan duunikamuja pyörähti Ogdenista. Viikko menikin nopeasti, kun minäkin pääsin osalliseksi iltaohjelmiin. 

Maanantai 28.5. oli yleinen vapaapäivä, kun täällä viettiin memorial day:ta. Silloin muistellaan entisiä ja nykyisiä sotasankareita. Suomessa sama päivä taitaa olla kaatuteidenmuistopäivä.
Vietimme päivän Raisan työkaverin luona grillaten. 

Torstaina (31.5.) saapui sitten Iida. Reilun viikon ollaan sitten ajeltu ympäri Utahia ostoksilla ja nähtävyyksiä ihmetellen. 

Muutamia kuvia edellisiltä viikoilta:

Kepa pääsi ensimmäisen kerran uimaan.

Kepa uintireissulla.

Uudet pihakalusteet Ikealta.

Leideillä uudet kynnet.


ENSIMMÄINEN TRIATHLON KISA (Sprint), MOAB, UT 8.6.2012.

Ensimmäinen triathlonkisa USAssa oli etelä-Utahista, Moabissa 8.6. Kyseessä oli Sprint-matka(SD), eli 750m uinti, 20km pyöräily ja 5.48km juoksu. 
Lähdimme matkaan jo perjantaina, kun Moabiin matkaa oli 270 mailia. Meille tuli kotiin asumaan koirahoitaja, joten koirat saivat olla kotona. Perjantai-iltana ehdimme vain hakea kilpailupaikalta kisanumerot ja tarkastaa pyöräilyreitin. Reitin varrelta löytyi yllättäviä haasteita, kun muutama lehmä oli reitin varrella. Sitten vielä check-in hotelliin ja pikainen syönti dinerissä ennen nukkumaan menoa.

Auto on lastattu.


Matkakuvia.

 Matkalla Moabiin.

Pyöräilylenkin varrelta löyneet lehmät.


Lauantaiaamuna herätys oli 05:10, pieni aamiainen ja tavaroiden tarkastus ja sitten menoksi. Kisapaikalla kaikki kamat kerran läpi, märkäpuku päälle ja sitten lähtöä odottelemaan. Meitä ennen oli xterra(maastotriathlon) lähdöt ja olympiamatkan lähtö. Lähtö oli 07:35.  SD lähdössä oli reilut 80 osallistujaa. 

Raisa ja märkäpuvun virittelyä.

 Uintipaikalla lähdön odottelua.


Lähtö.

Uinti meni kohtalaisesti. Ensimmäisellä suoralla jouduin korjailemaan uintilaseja kolmesti ja tuntui että puku kiristää joka paikasta.  Toinen suora meni jo paremmin ja uinti rauhoitui ja pääsin paremmin rytmiin. Yritin vähän laittaa poweria käsivetoihin, mutta suoran puolessa välissä kädet ilmoitti, ettei oltu käyty "Vuorisen kirouksissa" vähään aikaan.  Viimeisen suoran alussa en nähnyt ollenkaan rannan lähellä olevaa poijua, mutta sitten vain aloitin uimaan muiden mukana. Kova tuuli vaikeutti viimeisen suoran uintia.

Ensimmäinen vaihto meni ihan hyvin. Rannasta vaihtopaikalle oli hieman matkaa ja siihen oli pyydetty ottamaan toiset kengät mukaan, jotka osoittaituivat hyväksi. Reitti rannasta vaihtopaikalle oli täynnä hiekkaa ja pikku kiviä. Pyörää nostaessa telineestä toinen poljin meni toisen kilpailijan pyörän pinnojen väliin. Tähän turhaantui ylimääräistä aikaa 10-20sek. 

Raisa lähdössä pyöräilyosuudelle.

Pyöräosuuden ensimmäinen 10km oli melkein koko matka loivaa ylämäkeä ja vastassa oli hirveä vastatuuli. Kun ylämäki alkoi, välitykset olivat "pienimmillään", mittari näytti 11km/h ja sykkeet olivat yli maitohapporajan, niin ei paljoa naurauttanut. Ensimmäisen 10km aikana vain kolmessa kohdassa nopeus oli yli 20km/h ja 10km:n matkaan meni noin 36min(!!). Toiset 10km oli sama reitti takaisin. Parhaimmillaan nopeusmittari näytti reilut 65km/h!  Jälkimmäiseen 10km:n pyöräilyyn meni n. 12min, eli keskinopeus oli n. 50km/h! Ensimmäisen kerran pyöräilyn jälkeen kädet olivat enempi jumissa kuin jalat, koska joutui pitämään ohjaustangosta tiukasti kiinni vauhdin takia.

Toinenkin vaihto meni ihan ok, pientä kompurointia lukuunottamatta. Aukaisin hieman pyöräkenkiä ennen vaihtoa ja "unohdin" samalla aukoa lukkopolkimet. Niiden aukominen meni hieman myöhäseksi, joten siitä pikku pyllähdys.

Kaatuminen.

Kaatumisen jäljet.

Raisan toinen vaihto.

Juoksu meni hyvin. Juoksureitti (5.48km) oli kokonaan maastossa, joten aloitin rauhallisesti, koska en oikein tiennyt mitä odottaa. Reitillä oli joen ylitys(siltana toimi kapea lauta), muutama kalliolle nousu, pehmeää hiekkaa ja lisää kalliota ja tietysti "loppusuoralla" sama vastatuuli, joka oli jo pyöräilyssä matkassa.  Juoksu aika oli 31:30 (5:45min/km).  Aikaisempiin juoksuihin verratuna ja maaston huomioon ottaen juoksuaika oli maino ja se oli jopa 8. nopein SD sarjassa. Olenko sukua Martti Vainiolle?!?! :p

Viimeinen suora.

Loppuaika oli 1:39.52 ja oman ikäluokan(35-39) voitto. ja koko SD kisan 8. sija.

Raisan kisa meni todella hienosti!! Oman ikäluokan voitto reilulla erolla seuraavaan. Raisalla juoksu ja uinti kulki hienosti, mutta viime kesän pyöräonnettumuus rokottaa (vielä) Raisan pyörävauhtia.
Raisa varmaan kertoilee enempi omasta kisastaan…

Raisa tulossa maaliin.

Maalissa.

Huoltojoukko, kuvasta puuttuu vain huoltaja.

Molemmat maalissa.

Palkintopallilla.

Taidamme lopettaa TRI uran huipulla, eli tähän kisaan! :) Ja pakkohan se on, kun muuten pitäisi ostaa palkintokaappi!

Kisan jälkeen hotellilla pikasuihku, ruoat naamariin ja kotimatkalle.

Kotona koirahoitajalla oli mennyt koirien kanssa ok. Hoitaja tuli meille kun olimme jo lähteneet ja ensimmäisen tunnin aikan koiruudet eivät olleen päästäneet hoitajaa "silmistään".
Sitten Kepa oli ollut ok, mutta Siiri oli ollut kokoajan vähän varuillaan. Hoitaja lupasi tulla myös ensi kerralla, joten hänelle ei onneksi jäänyt isompia traumoja.

Ensimmäisen TRI kisan plussat/miinukset:

+ Uusi pyörä toimi mainiosti.
+ Kokemusta erilaisista olosuhteista (Järkyttävä tuuli joka osuudella)
+ Hyvä huoltojoukko, kannustuksineen, valokuvineen ja huoltotoimenpiteineen.
+ Mahtavat maisemat. Moabissa pitää käydä uudestaan ilman TRI kisaa. Suosittelen   (http://www.utah.com/moab)

- Tuli tehtyä kaksi triathlonia yhtäaikaa, ensimmäinen ja viimeinen triathlon xterra(maastotriathlon) kisan yhteydessä. Xterra oli pääkisa, joten maantietriathlon meni xterran ehdoilla (ei kovin järkevä pyöräilyreitti ja juoksu kokonaan maastossa)
- Järkyttävä tuuli.
- Raisalla tuli niskat kipeeksi, kun tuli rautaa niin paljon kaulaan!! ;) 
- Uudet juoksukengät aika huonot. 
- "Kilpailumainen" treeni puuttui kokonaan ennen ekaa kisaa.

-Jäsen J-

perjantai 18. toukokuuta 2012

Toukokuun päivityksiä.


Elämä täällä on alkanut rullaamaan aika samaa rataa mitä Suomessa. 
Päivät Raisa tahkoo rahaa ja illat sitten urheillaan, katsotaan TV:tä tai sitten pyöritään jossain päin kaupunkia. Ainut ero on se, että allekirjoittanut ei ole töissä. Työlupa-anomus on laitettu eteenpäin yli kuukausi sitten, mutta vielä ei ole tullut päätöstä. Asian käsittelyssä menee se 1-3kk. Pientä viritystä on ollut myös työpaikasta. Olisi pienet mahkut päästä samaan firmaan missä olin suomessa, mutta keskustelut jatkuu asian tiimoilta, kun olen saanut työluvan. Olisihan se hienoa, jos pääsisi duuniin. Nyt varsinkin, kun oltaisiin velipojan kanssa samassa firmassa(toinen suomessa, toinen täälllä) sitten Hankasalmen sahan "purunmättövuosien", eli 199?-1997?!? MUTTA pitää nauttia vapaa-ajasta, vielä kun sitä on.

Edelleen odotellaan meidän tavaroiden saapumista Suomesta. Tavarat olisi pitänyt tulla jo 2viikkoa sitten, mutta vielä niitä ei näy. Ketään ei oikein olla pystytty pyytämään kylään, kun ne tavarat puuttuvat. Yllättävän hyvin ollaan kuitenkin pärjätty kahdestaan esim. yhdellä kattilalla ja ilman mikroa. Kerttu on joutunut tyytymään Raisan työpöydän alla oleiluun, kun ruokapöytä ei ole vielä tullut.

Kepan päitystyspaikka.


Kelit ovat olleet täällä kohdillaan. Aurinko on paistanut ja lämmintä on ollut. Sää on ollut lämpimämpi mitä yleensä tähän aikaan. Tänään täällä on kuitenkin pitkästä aikaa satanut vettä ja ollut ukkoskuuroja. 

Kävimme viime viikolla Raisan duunikaverin vaimon syntymäpäivillä ja ensimmäistä kertaa pääsin puhumaan Suomea. Paikalla oli (ex-) mormooni, joka oli käynyt levittämässä ilosanomaa Suomessa joskus 20vuotta sitten. Suomi taipui kaverilta vielä jotenkin. Paikalla olevista henkilöistä kolmella muullakin oli (suku)kytkötsiä Suomeen, lähinnä toinen isovahempi oli Suomesta. Eli olimme omiemme joukossa. Itse synttärit olivat aika hauskat. Ne järjestettiin pienessä (indie)elokuvateatterissa, johon mahtuu 30-35henkilöä. Aluksi oli pientä naposteltavaa ja sen jälkeen katsoimme elokuvan, jota päivänsankarikaan ei tiennyt ennenkuin elokuva alkoi. Elokuvasta ei sen enempää, mutta olimme käyneet jo kerran aikaisemmin ko. paikassa elokuvissa Raisan duunikamun ja hänen vaimonsa kanssa. Mielenkiintoinen paikka ja mielenkiintoisia elokuvia.

Ensi viikolla alkaa sitten vierailujen jakso. Aluksi Raisan duunikavereita tulee Suomesta (työreissu). 
Sitten seuraavalla viikolla on Iidan (Raisan sisko) vuoro tulla kyläilemään 3,5 vkoksi. Olenkin jo ostanut Iidalle valmiiksi työhanskat, tiskiharjan, haravan, pölyrättejä ja erilaisia pesuaineita. Siten saadaan Iidalle toimintaloma… ;) Vitsi, vitsi. 
Iidan siippa Arto tulee sitten Iidan viimeisellä viikolla kanssa tänne. Suunnitteleilla on ainakin reissu Las Vegasin suuntaan.
Eikä ne vieraat siihen lopu. Päivää aikaisemmin kun Iida ja Arto lähtee tulee Raisan vanhemmat, jotka ovat täällä kaksi viikkoa. Eli hulinaa tulee olemaan seuraavat 1,5 kuukautta.

Alla muutama kuva jo vihertävästä takapihastamme.




Lisää taas joskus.

-Jäsen J-

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Kuvia Siiri-koiran lenkin varrelta.

Alla on muutama kuva Siiri-koiran lenkin varrelta.


Lähtöpaikka.
 Paikallinen kyy.










Lenkki menee ihan golf-kentän vierestä.


Eka juomatauko.








Välillä ihmetellään golffareita.





























Paikallinen sisilisko.







keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Asioita joita toisin täältä Suomeen/Suomesta tänne.


Alla hieman tekstiä, mitä toisin Suomesta tänne ja täältä Suomeen (Ensimmäisen 2kk jälkeen). Lista olisi varmasti erilainen ensimmäisen vuoden jälkeen. Täytyy myöntää, että ei ainakaan vielä ole ollut yhtään ikävä mm. ruisleipää tai muita "perusjuttuja", paitsi ainoastaan.. noh, katsokaa lista. Pandan lakuja löytyy meidän lähikaupasta, joten siksi ne eivät löydy listalta. Ja tottakai ikävöin suunnattomasti minun kavereitani ja ihania sukulaisiani, joten ne eivät ole listalla… :p

Lista kannattaa ottaa suurella vakavuudella, ainakin joiltain osin...

USA:sta Suomeen.

1. Vesipullon autoon. :D 
Täällä on melkein kaikilla juomapullo autossa, josta sitten otetaan huikkaa (kuka mitäkin juomaa). Meidän (propaganda lahjana) saadut hiilisuodattimella olevat  juomapullot täyttyy ainoastaan vedellä…maassa maan tavalla…

2. Monipuoliset/erilaiset ruokakaupat. 
Täällä on tietysti hieman enempi kuluttajiakin, mutta onneksi kenelläkään ei ole n. 80% hallintaa ruokakauppamarkkinoista, kuten Suomessa S-etu ja pirkka kaupoilla. 

3. Muutaman jutun liikenteestä.  
Se on oikeasti hyvä sääntö, että oikealle saa kääntyä, vaikka olisi punaiset valot. 
Täällä on kaupunkialueella on isommilla teillä kokoajan keskikaista, jota käytetään ryhmittymiseen ja ko. tielle kääntymiseen (molempiin suuntiin). Juostavuutta liikenteeseen! :) 

4. Asiakaspalvelun ravintoloissa. 
Vaikka täällä ravintolatyötekijän palkka (varmaan) perustuu tippiin, jonka vuoksi ystävällisyys/asiakaspalvelu halukkuus korostuu. Silti se on mukavaa, että tullaan kysymään monta kertaa ruokailun aikana onko kaikki ok. Myös senkin jälkeen, kun annokset on tilattu tai ruuat on jo syöty.

5. Pitsa.  
Ei enää "Kinkku-ananas-aurajuusto" pitsaa! 

Suomesta USAaan.

1. Selkeät sopimukset ja niiden sisältö
Pois Ylimääräiset "piilokustannukset"!! Jos ilmoitetaan, että  nettiliittymä ja kaapeli TV maksaa 79.99$/kk, niin miksi meidän kaksi ensimmäistä laskua on ollut yli 120$ (Ensimmäinen yli 200$….)?? 
Asennusmaksu, kaapeliboksin vuokra, HD maksu, modeemin vuokra, verot… Samoja maksuja on myös Suomessa, mutta kyllä on niistä kerrotaan, ennenkuin olen ottanut (jonkun) palvelun…

2. Maitorahka. 
Ei lisättävää.

3. Uimahallikäyttäyminen. 
Esimerkkinä henkilö X tulee polkupyörällä sisään uimahalliin. Jättää pyörän altaan reunalle, heittää vaatteet pois(uikkarit on jo valmiiksi jalassa) ja pulahtaa uimaan. Oliskohan ensin pitänyt käydä vaikka suihkussa? 

4. Pankkiasoiden hoito.
Jäte/vesimaksu pitää maksaa 5-6 arkipäivää ennen eräpäivää, jotta pankki (kun näkee että olen maksanut ko. laskun) ehtii kirjoittaa laskunsaajalle shekin, jonka sitten ne lähettää postitse asianomaiselle... Onko nyt 1970 vai 1980 luku?!?

Jäsen J

PS. Molemmista poistaisin vanhojen Frendien/Fraisereiden näyttämisen TV:stä. Molemmissa maissa näyttää olevan ongelmana, että millä roskalla täyttäisi TV kanavat.
Nim. Merk. "Tällä viikolla Frendien pilottijakson katsonut…"

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Autoilua

Eilen sain paikallisen ajokortin. Kirjalliset sain jo läpi aikaisemmin ja eilen oli sitten inssiajon vuoro.
Inssiajo kesti noin 10min. Ajoimme ihan pienen kierroksen. "Valvojan" kanssa jutut meni samantien Raisan "työn kautta" triathlon harrastukseen, joten testi oli aika nopeasti taputeltu. :)
Inssiajo ei sisältänyt minkäänlaisia peruutuksia tai muita kikkailuja. Joten turhaan Raisa jännitti saanko ajokortin vai en.. ;)

Viime viikolla olin muutenkin viranomaisien kanssa tekemisissä autoiluasioissa. Paikallinen poliisi pysäytti minut kauppareissulla. Ajoin ilman valoja. Sakkoja ei onneksi tullut. 
Poliisi katsoi varmaan, ettei tyhmää suomalaista kannata kiusata. Täällä autoissa ei mene automaattisesti takavalot päälle, kuten jokaisessa vähän uudemmassa autossa Suomessa. Päivisin voi ajaa "ilman valoja", mutta iltaisin pitää muistaa laittaa ne päälle. Ehkä muistan tästä lähtien.

Takapiha rupeaa pikkuhiljaa näyttää hyvältä. Kaikki risut ja muut moska on saatu poistettua. Edelliset asukkaan olivat jättäneet mukavasti puuhaa, kun ihan kaikkia lehtiä ei oltu saatu poistettua ja myös iso oksakasa odotti siivojaansa. Takapihalta puuttuu ainoastaan grilli ja puutarhakalusteet. Raisa kyllä puhuu kovasti uusista kukista, mutta katsotaan mitä hän saa aikaiseksi. 
Etupiha rupesi olemaan voikukkien peitossa, joten piti eilen käydä ostaa ruohonleikkuri. Tuli ostettua työnnettävä peli, ilman moottoria, kun tuota lääniä ei ole paljoa. Ensimmäisen käyttökerran jälkeen en ollut nyt aivan varma oliko hyvä päätös jättää moottori kauppaan.

Naapurin rekku tarkailemassa, kun teen pihahommia!

Pääsimme vihdoin sunnuntaina käymään vuoren toisella puolella, kun kävimme tarkastamassa yhden monista laskettelukeskuksista (Snow basin). Maisemat olivat hulppeat ja jo pelkästään laskettelukeskukseen ajaminen oli aika kokemus. Korkeuseroa tuli alle viiden mailin matkalle noin 500m. Talvella sen ajaminen voi olla vielä mukavampaa ilman nastarenkaita ja turvakaiteita, jota ei ollut tiellä kun vain pahimmissa paikoissa. Ymmärrän miksi täällä monella on autossa neliveto.

Moose, Jussi ja Snow basin.

-Jäsen J-

torstai 12. huhtikuuta 2012

Kulttuuria ja autokoulua.

Tiistaina(10.4.) oli sitten aika mennä katsomaan paikallista korkeakulttuuria, kun Municipal Waste orkesteri soitti The great Saltair:ssa Salt lake cityssä (www.thesaltair.com).

Municipal Waste

Keskiviikkona oli kirjalliset paikallista ajokorttia varten. Asia hoitui helposti. Alkuun tarvittiin passi, social security ID -lappu (todistus siitä etten saa sitä), kaksi kuittia (esim.tiliote) joista näkyy, että asun Ogdenissa ja $25 rahaa. Kummastutta herätti, kun alkutiedoissa kysyttiin äitini tyttönimeä. En tiedä miten se liittyy ajokorttiin ja sen saamiseen.
Itse kirjalliset oli "pala kakkua". 25 suht helppoa kysymystä ja sai vielä olla oppikirja mukana.
92% oikein ja läpi meni! :) Ajokoe on sitten 23.4.

-Jäsen J-

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Episode I

Terveiset Ameriikan Yhdysvalloista!
Alla ensimmäisen kuukauden kuulumiset.

Eli matka alkoi torstaina 8.3.2012 ja ensimmäisenä iltana pääsimme niinkin pitkälle, kun Cumulus Airport Vantaan hotelliin. Aikaisemmin päivällä olimme saaneet asuntomme (melkein) tyhjäksi ja iso kiitos loppusiivouksesta asianomaisille! Perjantaina klo 07:50 starttasi sitten lentomatka kohti uutta kotia. Lento oli Frankfurtin kautta Denveriin. Lentoreitti oli valittu ainoastaan koirien vuoksi. ko. reittivalinnalla pääsimme kahdella välilaskulla lähimmäksi Ogdenia. Lensimme Lufthansalla, koska koirien kuljetus oli ylivoimaisesti halvinta Lufthansalla. Eniten matkassa jännitti koirien olot lentokoneessa.
Onneksi näimme kun koiruudet lastattiin kyytiin, joten ainakin Helsingin päässä kaikki oli kunnossa. 

Koiruudet Helsingissä.
 
Molemmat ilmoittivat vielä haukkumalla kaiken olevan kunnossa, kun olimme koneessa. Äänestä päätellen tytöt olivat suoraan alapuolellamme. Frankfurtin päässä haukkuminen alkoi heti, kun kone pysähtyi. Joten ilmoitus tuli heti, että kaikki on kunnossa. Näimme myös kun häkit otettiin ulos koneesta.

Koiruudet Saksassa.

Lento Frankfurtista Denveriin meni myös ilman ongelmia. Ainut iso miinus oli se, että koneessa ei ollut omia monitoreita, joten en päässyt pelaamaan tetristä koko matkan aikana.
Denverissä rajamuodollisuuksien jälkeen oli koirien vuoro. Se meni yllättävän helposti. Koirat häkkeineen vain läpivalaistiin ja muutama paperi tarkastettiin. Koirien ruuatkin olisimme saaneet pitää, mutta ne eivät olleet alkuperäisissä pusseissa, joten niistä jouduimme luopumaan.
Kaikkien tarkastuksien jälkeen herätimme vielä pahennusta/huomiota etsimällä vuokra-autoamme kahdella isolla kuljetushäkillä pitkin lentokenttää. Ja molemmista häkeistä haukuttiin jo kovaa, että pitäis pikku hiljaa päästä vääntämään tortut!
Tunnin odottelun jälkeen viimein saimme koirat/häkit/kamat vuokra-autoomme ja pääsimme jatkamaan matkaamme kohti Ogdenia. Vuokra-auto oli GMC:n Yukon XL, jonka olisi voinut pitää, jos ei olisi tarvinnut maksa itse bensoja!
Edessä oli noin 550 mailin ajomatka, joka käsitti yhden yön stopin Fort Collinissa (Colorado).

Siiri ihmettelee ensimmäisen hotelliyön jälkeen, että missä ihmeessä me ollaan....


Lauantaina ajoimme siis kokopäivän Wyoming osavaltion läpi ja saavuimme perille hotellille lauantai-iltana.
Wyomingin osavaltio oli täyttä tyhjyyttä muutamia pikku kaupunkeja lukuunottamatta. Matka oli silti hauska.

Jossain päin Wyomingissa.

Saimme avaimet uuteen kotiimme sunnuntaina, mutta ennen muuttua allekirjoittaneen piti siivota asuntoa pari päivää. Edellisillä asukeilla oli ollut 2 koiraa ja 4 kissaa, joten siivottavaa riitti. Tiistai-keskiviikon välinen yö oli sitten ensimmäinen uudessa kodissamme.

Uusi koti.

Siiri on taas ihmettelemässä maailman menoa. Tällä kertaa uuden kodin takapihalla.

Ensimmäisenä lauantaina pääsimme Raisan työkaverin ja hänen miehensä kanssa Ikealle ostamaan hieman huonekaluja. Ensimmäisen viikon olimme nukkuneet ilmapatjalla. Ikeasta mukaan tarttui mm. TV-taso, sohva, nojatuoli ja sänky. Maanatai-iltana ikea-kuljetus toi ostokset ja tiistaina koti rupesi muistuttamaan jo kotia.

Täällä on ollut paljon asioita joita on pitänyt selvitellä ja vielä pitää selvitellä.
Social security ID, paikalliset ajokortit, koirien lisenssit, koirien lääkäri, kotivakuutus, pankkiasiat, sähkösopimus, kaasusopimus, jätemaksut, internet, puhelin +liittymä, TV-kanavat, auto, autovakuutus,...,....
Saimme onneksi kaikki tärkeimmät (auto, puhelin,internet) aika kivuttomasti hoidettua. Ainut pikku miinus oli, että Raisan Social security ID:n(SSID) saamisessa meni aikaa, joka vaikutti sitten esim. puhelin- ja internet-sopimukseen. Jouduimme maksamaan panttimaksut, koska meillä ei ollut vielä SSID:tä. Rahat kyllä saadaan  myöhemmin takaisin, mutta voisihan nekin paremminkin "sijoittaa".

Koirat ovat pikkuhiljaa kotiutuneet uuteen kotiinsa. Ensimmäinen viikko meni ihmetellessä, mutta nyt alkaa olemaan normimeininki. Uuden koiranruan etsimisessä on ollut hieman mutkia matkassa. Vaihtoehtoja kyllä löytyy, mutta ongelma on ollut löytää niistä se sopivin. Muutaman ruokakokeilun kanssa ollaan menty kirjaimellisesti "alakertaan". Siiri on (onneksi) keksinyt käyttää alakerran betonilattiaa vessana, jos vatsa on mennyt kuralle. Se on paljon mielyttävämpää kerätä kurapaskoja maaltulta betonilattialta, kuin talon (varmaan) 15vuotta vanhalta, täynnä pikkurakoja olevalta parketilta. Nyt paskat ovat onneksi pysyneet ulkona, joten oikeanlainen ruoka on löydetty!

Urheilumahdollisuudet täällä on vallan mainiot. Vierestä kohoaa vuoret, jossa pääsee juoksemaan tai pyöräilemään. Tien toisella puolella on Ogden High school, josta löytyy 25yardin (22.86m) uima-allas, kohtuullisella 3$ käyntimaksulla. Samalla High schoolilla on yleisurheilukenttä 400m:n juoksuradalla. Tietysti Utahissa on todella paljon mahdollisuuksia mm. Hiihtohommiin (www.snowbasin.com www.parkcitymountain.com/winter). Näistä varmaan myöhemmin lisää.

Ainut miinus uudessa kodissamme on ollut pikkutoukat, joita tippui keittiön pöydälle katossa olevista lampuista. Huomasimme myös räystään alla olevan pienen reiän, joka oli samassa kulmassa, jossa keittiö sijaitsi. Pari puhelinsoittoa talonomistajalle ja paikalla kävi ihmettelemässä aluksi "ötököiden karkoittaja", mutta kun rakenteisiin ei päässyt helposti, niin sitten piti kutsua paikalle joku joka saisi tehtyä reiän seinään. Paikalle tuli samalla kadula asuva Ali, joka tiesi heti ongelman ytimen. Oravat olivat pitäneet ruokavarastona meidän keittiön kattorakenteinta. Kolmen puhdistus/myrkytys kerran jälkeen olimme Alin kanssa siivonneet talon kattorakenteista yhden ison roskalaatikollisen pähkinöitä, käpyjä ja tammenterhoja. Itse madot elävät pähkinöiden kuorissa ja kun kuoret rupeaa kuivumaan, niin toukatkin lähtee liikkeelle. Pariin päivää puhdistuksen jälkeen keittiöstä on löytynyt ainoastaan muutama toukka. 

Lisää myöhemmin.

-Jäsen J-